Minä ja sukuni

Tässä kuvassa olen vastasyntyneenä isovanhempieni Else ja Heino Kaisanlahden kanssa. Heino-ukkini on kemijärveläinen poromies ja hoitanut myös monia liiketoimia. Else-mummini on entinen oppilaskodinhoitaja ja tuntiopettaja.

Vanhempani ovat erikoissairaanhoitaja, yo-merkonomi Tarja Kaisanlahti ja opistoupseeri Unto Kaisamatti. Molemmat ovat kotoisin Kemijärveltä ja polveuden pääosin niistä vanhoista uudisraivaajasuvuista, jotka ensimmäisenä uskaltautuivat Pohjan perukoille. Kemijärven ensimmäinen asukas Paavali Halonen on yksi esi-isistäni.

Kemijärvi on ollut minulle hyvä paikka asua ja elää. Olen syvästi juurtunut kotiseutuuni. Tietysti näillä selkosilla olen kokenut muutakin kuin auringonpaistetta, mutta synkemmätkin asiat koetan ainakin joskus kääntää vahvuudekseni.

Kuvassa äitini, minä, Else-mummi ja Heino-ukki.

Asuin äitini kanssa Kemijärven Särkikankaalla, Koulukadulla keväästä 1987 lähtien. Vietin paljon aikaani Harjutien mummolassa, jossa Else-mummi ja Heino-ukki ovat asuneet 1970-luvulta lähtien. Talon on vanha rintamamiestalo, jonka Elsen isä, koneasiamies Akseli Huttunen rakensi v. 1950.

Äidinäitini Else on ollut minulle merkittävä hahmo ja hänen voimakas persoonansa muodostui keskeiseksi tekijäksi lapsuudessani ja kasvatuksessani. Onko lopputulos ollut onnistunut, sen saa jokainen itse mielessään ratkaista.

Tämä on viimeinen valokuva isomummostani Hulda Huttusesta, otettu jouluna 1989.

Olin 5-vuotias hänen kuollessaan, mutta muisto minulle tästä minulle hyvin tärkeästä sanavalmiista ja omanarvontuntoisesta naisesta on jäänyt elämään.

Hulda Huttunen oli muuttanut Kemijärveltä kotikaupunkiinsa Rovaniemelle jo vuonna 1965, mutta häneen pidettiin tiiviisti yhteyttä ja erityisesti Else-mummini piti huolta äidistään. Elämäntyönsä Hulda Huttunen teki kotiäitinä. Hänen miehensä Akseli Huttunen (1900-73) oli koneasiamies, työnjohtaja ja kolmen sodan veteraani. Akseli Huttunen, puoliksi savolainen, oli tunnettu myös persoonallisena supliikkimiehenä. Tiettävästi olen perinyt häneltä vähintäänkin omintakeisen huumorintajuni.

Kuvassa minä, äiti ja Heino-ukki Rovajärven jäällä talvipäivää viettämässä joskus 1990-luvun alussa.

Heino-ukkini on kotoisin Rovajärven lähistöltä, Rovalan tilalta. Tilan perusti ukkini ukki, metsänvartija Johan Fredrik Kaisanlahti (1850-1921), joka kohosi piian aviottomasta lapsesta äveriääksi porotilalliseksi. Rovalan tila toimi aikanaan myös kestikievarina Rovaniemen ja Kemijärven väliä kulkeneille matkalaisille.

Monet Rovalan suvun miehet ovatkin tunnettuja poikkeuksellisen kovasta yritteliäisyydestään, jopa työhulluudestaan, ja kiitettävästi ovatkin leivässä pysyneet.

Armeija pakkolunasti osan Rovalan maista ja alueella on nyt Rovajärven ampumaharjoitusalue. Kaikkia maita eivät kuitenkaan vieneet ja mm. meillä on kesähuvila Rovajärven rannalla.