Else-mummi täytti 75 vuotta 25.6.2007

Kirjoitukseni Koillis-Lapissa syntymäpäivän johdosta

Entinen asuntolanhoitaja Else Kaisanlahti täyttää 75 vuotta 25.6. Kemijärvellä. Mitään syntymäpäiväjuhlallisuuksia päivänsankari ei järjestä. Elsen tuntevat tietävät, että hienot kekkerit juhlapuheineen ja maljannostoineen eivät ole oikein hänen juttunsa. Ystävät ovat tietysti milloin vain tervetulleita käymään kylässä, kuten tähänkin asti. Ainoana lapsenlapsena haluan tervehtiä isoäitiäni tämän kirjoituksen myötä.

Pohjoissuomalaisista talonpoikais- ja säätyläissuvuista, isän puolelta myös savolaisista uudisraivaajasuvuista polveutuva Else Kaisanlahti syntyi 25.6.1932 Kemijärven Särkikankaalla Pohjalaisen kamarissa, koneasiamies Akseli Huttusen (1900–73) ja hänen vaimonsa Hulda o.s. Myllärin (1905–90) kuusilapsisen perheen kolmantena lapsena. Maallista omaisuutta ei Huttusen mökissä liikoja ollut ja markka piti repiä sieltä, mistä sen sai. Isä ajeli polkupyörällään ympäri Lappia kaupaten ompelukoneita ja vakuutuksia. Suurena humoristina tunnettu Akseli-isä tosin muistutti, että raha ei ole ihmisen arvon mitta: ”Mie olen aina ollut aineellisesti köyhä, mutta en henkisesti. Se, joka on henkisesti köyhä, on todella köyhä.”

Else valmistui asuntolanhoitajaksi Kemijärven seminaarista vuonna 1951. Ensimmäinen työpaikka oli Kuusamon Säkkilänvaaran koulun asuntolassa. Oli melkoinen koettelemus 19-vuotiaalle joutua vastuuseen paristakymmenestä lapsesta alkeellisiin oloihin. Aamuisin joutui heräämään puoli viideltä ja vapaata oli vain kerran kuussa. Itku ei auttanut, vaan oli pakko kovettua ja työ alkoi sujua. Säkkilässä vietetyn vuoden jälkeen Else työskenteli asuntolanhoitajana Kemijärven Kuusivaarassa 1952–56, Sallan Märkäjärvellä 1956–57, Kemijärven Hyypiössä 1957–64 ja Kemijärven Luusuassa 1964–75. Kun koulukuljetuksen ajoivat koulujen asuntolat historiaan, hoiti Else tuntiopettajan viransijaisuuksia Kemijärvellä vuoteen 1992 saakka.

Elämäntoverinsa Else kohtasi keväällä 1959. Else oli Hyypiössä asuntolanhoitajana ja kävi maidonhakumatkalla Rovalan porotilalla. Tehdessään jo lähtöä tuli Heino juuri porometsästä kotiin ja kävi saattelemassa asuntolanhoitajan portille. Heino sanoi, että saa käydä toistekin. Heinäkuussa mentiin jo kihloihin ja joulukuussa käytiin Heikki Rosman edessä Kemijärven pappilassa. Yksitoista kuukautta häiden jälkeen syntyi ainoa tytär Tarja. Isoäiti Elsestä tuli, kun tyttärenpoika syntyi lokakuussa 1984.

Vuodesta 1975 lähtien Else ja Heino ovat asuneet Kemijärven Särkikankaalla Elsen vanhassa kotitalossaan, jonka ostivat joitakin vuosia aikaisemmin talon jouduttua sitä ennen vieraille. Kesäisin aikaa on vietetty myös kesäasunnoilla Martinvaarassa ja Rovajärvellä. Ehdotonta raittiutta ja muutoinkin terveitä elämäntapoja noudattava Else pitää kuntoaan yllä lenkkeilemällä säännöllisesti.

Allekirjoittanut voi todeta, että isoäitini merkitys varsinkin lapsuudessani ja kasvatuksessani on ollut hyvin voimakas. Siihen, mitä minusta on tullut, on hänellä ollut suuri vaikutus. Lapsena minua ei laitettu tarhaan, vaan vietin päiväni isovanhempien hoidossa. Kristillinen usko on Elselle tärkeä asia ja hän opetti minut lukemaan iltarukouksen, käymään kirkossa ja luottamaan vaikeissakin elämänvaiheissa Jumalan johdatukseen. Uskonasioita ei kuitenkaan koskaan tuputettu eikä uskoa harjoitettu ahdasmielisesti.

Kolmevuotiaana Else oli istunut isänsä selässä olevassa konttirepussa, pää pilkisti repun suusta. Isä taittoi matkaa jalan, töiden vuoksi piti silloin asua tiettömien taipaleiden takana. Kärväsvaaran laella Akseli oli huudahtanut: ”Kato sie Else maailmaa!” Tämän isänsä pyynnön Else on toteuttanut, sillä hän on koko ikänsä harrastanut matkailua. Kun alkoi saada omaa rahaa, Else teki jo nuorena ystävättäriensä kanssa rengasmatkoja kotimaassa. Kesäisin kuljettiin linja-autoilla, junilla, joskus jopa sisävesilaivoilla ja lentokoneella ja yövyttiin retkeilymajoissa.

Sitten kun minä olen tullut kuvaan mukaan, olemme tehneet isoäidin kanssa kymmeniä matkoja niin kotimaassa kuin ulkomailla. Else on tähän päivään mennessä vieraillut yhteensä 27 valtiossa. Viimeksi kävimme tänä keväänä Pariisissa. Euroopan suurkaupungit on melko tarkkaan kierretty ja ne matkat eivät olekaan mitään rannalla makaamista, vaan aktiivista tutustumista matkakohteen nähtävyyksiin ja paikalliseen elämänmenoon. Osa matkoista on sitten ollut perinteisempiä turistimatkoja Kreikan saaristoon ja Kanarialle. Olemme tehneet myös joitakin kaukomatkoja, Kiinaan, Intiaan ja Arabiemiraatteihin. Ja suuremmitta kommelluksitta on yleensä selvitty, mitä nyt kerran heitettiin junasta Tunisiassa keskelle autiomaata, kun oli menty väärään junaan.

Toivotan Else-mummille paljon onnea merkkipäivän johdosta! Vaikka Else onkin sanonut, että syntymäpäivää ei tarvitse muistaa, niin enhän minä ennenkään ole kieltoja uskonut, ja isoäitini kunniaksi olen kirjoittanut pienen kirjan, johon on koottu välähdyksiä hänen elämänsä varrelta ja erityisesti muistoja tekemiltämme lomamatkoilta.

 tyttärenpoika Janne

isoäidistä kirjoittamani kirja